KAUPPATORI - KAUNIALA - JÄRVENPÄÄ  20.05. - 22.05.

Se oli jälleen se aika vuodesta kun mopokansa rahtaa rakkineensa Helsinkiin, Kauppatorille ja polkaisee nämä enemmän ja vähemmän savuttavat vehkeensä käyntiin, karauttaen niillä sitten Kaunialan Sotavammasairaalaan, tervehtimään sotiemme veteraaneja keräysrahojen kera. Niin siis tänäkin vuonna. Ja Mc TUNARIT mukana, kuinkas muuten.

Herra Iso Herra, Herra resitentti rahtasi jätkien mopot Porvooseen ennen perjantaita. Jätkät, Masa, Juha ja Arto halusivat ajaa sieltä Kauppatorille. Ja niinpä he perjantaiaamuna sitten tekivät. Reippaita poikia! Perjantaiaamu valkeni kauniina ja varsin lupaavana. Olihan koko viikko sateessa jännitetty, millainen ajokeli perjantaiksi järjestyy, ja järjestyihän se: kuiva, kuuma, tuulinen ja aurinkoinen. Varhain kyseisenä aamuna, Herra Iso Herra kurvaili isolla matta mustallaan ( auto ) Kauppatorille, uninen Maskotti mukanaan. Auto oli lastattu Maskotin lisäksi mopoilla. Niitä oli välitilassa, takatilassa ja perässä vedettävässäkin. Karvallista, karvatonta ja kankaallista, etutelineellä ja ilman, sekä uusin tulokas: kolmipyöräinen tavara -Tunturi. Mopot pois ja satama-altaan laidalle, eikä se saanut jäädä autoon koisimaan maskottikaan, vaan pihallepa joutui hänkin kiukuttelemaan ja auringosta merellisen tuulen kera nauttimaan.

Siinä oli kaikenlaista musiikillista ja musiikotonta ohjelmanumeroa ennen ajoonlähtöä. Ihmeteltiin ilmeitä ja töllisteltiin toisia ja toisten mopoja, päiviteltiin kansan paljoutta ja mopojen määrää, jälleen kerran. Ja sitten, sitten se jota oli koko vuosi odotettu: AJAMAAN! Omituiset otukset mopojen päälle, mopot käyntiin ja sulassa sovussa peräkanaa poliisisaattueessa läpi kaupungin Kaunialaan. On se vaan niin hienoa! Liikenne pysäytettynä, ihmiset tienvarsilla heiluttaen ja valokuvaten, poliisit turvallisuudesta huolta pitäen. Ja siinä kaiken huomion keskellä, pitkin katuja ja teitä, kiemurtelee mopokansa letkassa, kuin ylipitkä käärme kauhufantasiassa. Mc TUNAREISTA kyseisen matkan ajoi tänä vuonna, Maskotti, Arto, Juha, Masa ja uudella tavara - Tunturilla Tuomas. Herra Iso Herra körötteli parin mopon ja yhden Hiton Jannun kanssa matta mustalla lootalla letkan perässä.

" Mopokäärme" pääsi kuin pääsikin ehjänä Kaunialaan, kuten oli tarkoituskin. Siellä oli kuskeille tarjolla sekä hengen että ruumiin ravintoa. Mopoille ei mitään. Kuskit nauttivat tarjoilusta täysin rinnoin. Halavatun Papat ja A. Tenkanen huolehtivat hengen ja sielun ravinnosta ja vatsan täytteeksi oli herkullista liharuokaa lisukkeiden kera. Maskotti kiukutteli tuttuun tapaansa pienten viattomien eläinten syömisestä, mutta se ei jätkiä eikä heidän ateriointiaan paljon häirinnyt.

Aterioinnin jälkeen oli mahdollisuus lepäillä, kahvitella ja jututtaa veteraaneja. Ja sitten olikin aika laittaa mopot kyytiin ja poistua paikalta. Osa lähti kohti Järvenpäätä ja hotellia, osa liukeni ties minne, maailmaan tuuliin tai ehkä kotiin. Suuri joukko rohkeita ja reippaita mopoilijoita jatkoi Järvenpäähän mopokyydillä. Oli pitkä sekin letka, vaikkakin lyhyempi kuin Kauppatorilta lähtenyt. Hotellille saavuttiin sekalaisessa järjestyksessä. Tarjolla oli virvokkeita hotellin anniskeluhuoneissa, kuuma sauna ajosta kolittaville ja puutuneille jäsenille sekä seurustelua ja ajatusten vaihtoa samanhenkisten kesken. Tarjolla oli myös mahdollisuus ostaa arpoja arvontaan, jossa pääpalkintona oli moponmoottori. Hyvissä ajoissa oli kuitenkin kärsälleen kömmittävä, sillä lauantaiksi oli luvassa aikaisin alkava ohjelmallinen päivä. Tuomas - TUNARI liukeni jo alkuillasta,sillä hän kuuli armeijanharmaiden kutsuvan itseään.

Lauantaiaamu oli yhtä kaunis kuin edellinenkin aamu, ehkä jopa kauniimpi ja kuumempi. Runsaan ja täyttävän aamupalan jälkeen oli ajoon lähtö. Mopoilla kello 9.40 letkassa Rantapuistoon. Ihan kaikki eivät jaksaneet, edellisen päivän matkarasituksista johtuen, herätä aikaisin, mutta Mc TUNARIT olivat hereillä ja ajamassa. Maskottikin oli saatu sängystä ylös ja Lady Pinkin selkään. Rantapuistossa mopot järjestäytyivät riveihin vuosikymmenittäin. Kuskit saivat järjestäytyä ja vaellella vapaasti, hyvä niin. Vaikeaahan se olisi ollut saada Mc TUNAREIDEN jätkät pysymään järjestyksessä ja poissa terassilta, sillä sinnehän ne päivän kuluessa liukenivat ja niin jäi iltapäivän ajoretki väliin ja ilmoilla kaikui tuttu kysymys: " Mutta missä on TUNARIT? "

Rantapuiston hiekkakentällä oli järjestäytymisen jälkeen avauspuheenvuoro. Kansa toivotettiin tervetulleeksi viihtymään mopojen ja mopohenkisen ohjelman parissa. Päivään kuului haastatteluja, puhetta ja musiikkia. Musiikista vastasi Halavatun Papat  ja Mopomoguli - El Reino - Herra Savijärvi. Halavatun Papat tarjosi tuttua tavaraa, pikkutuhmaa musisointia pikkutuhmilla vitseillä höystettynä. El Reino veivasi posetiivia, mutta yllättäen hän kiipesi esiintymislavalle pappojen seuraksi ja tarjosi lauluesityksen aurinkoisen päivän ratoksi.

Kentällä oli tarjolla katseltavaksi mopojen lisäksi traktoreita ja autoja. Oli myös liikennevalistusta ja rompetoritavaraa ja jotain muutakin, pientä. Kello 15.00 halukkaat pääsivät mopolla ajaen Tuusulanjäeven Tunareiden johdattamana Ilmatorjuntamuseolle. Ei ollut TUNAREITA siellä, kuten jo todettua tuli. Pojat pitivät terassia paikallaan ja paransivat maailmaa. Maskotti korrasi peiton alla hotellissa, kauneus vaatii unensa. Kansa valui takaisin hotellille, Mc TUNARIT moponsa taluttaen. Halusivat olla rasittamatta mopoja enää ajamisella, sillä olivathan ne ressukat kärsineet koko päivän kuumasta auringosta kuivalla ja pölyävällä hiekkakentällä. On nää meidän jätkät välillä niin huomaavaisia ja huolehtiavaisia, että huh huh!

Hotellissa oli tarjolla saunomista ja virvokkeita hotellin anniskeluhuoneissa. Oli myös mahdollisuus osallistua Pörinät Survival Trakkiin eli mopo meisin reissiin. Allekirjoittaneelle täyttä hebreaa, sen verran lomakkeita vilkaisin. Ei mitään jakoa,  ehkä olen vielä vaan niin vihreä mopohommissa tai sitten se oli oikeesti vaikee. Huu nous. Kello 19.00 alkoi iltatilaisuus illallisella ja palkintojenjaolla. Viatonta lintuahan siellä tarjottiin, salaatin ja perunoiden kera. Surullista, lintuparat. Parhaita palkittiin, kehuttiin ja kuvattiin. Tämän jälkeen esiintymisalueen valloitti MopoRokkareiden SM - kisat ala Viänänen & Halavatun Papat.

Erinäiset kokoonpanot, jotka kai itseään " bändeiksi " kutsuivat, availivat äänihuuliaan soittimilla saatujen äänien antaessa taustatukea. Oli Elvistä ja hanuristia, suurempaa ja pienempää joukkoa. Tuomaristo pääsi jollakin tavalla yksimielisyyteen voittajasta tai no, pääsi ainakin yksimielisyyteen siitä, mikä ääniä päästellyt joukko palkitaan. Ja kiertuehan siitä voittajille napsahti maineen, kunnian ja fanilauman lisäksi. Voittoisa joukko oli matkannut kisailemaan itärajalta asti. Onnittelut voittajille. Ilta jatkui yöhön ja aamuun musiikin ( DJ soitti levyjä, LUOJAN KIITOS ! ), virvokkeiden, seurustelun ja tanssin merkeissä. Polvethan siitä taas joillakin kipeytyi, moisesta tanssilattialla veivaamisesta ja taisipa parilla olla tukkakin kipeä.

Sunnuntaina oli se ikävä hetki esissä. Maittavan hotelliaamiaisen jälkeen oli kerättävä luunsa, tavaransa ja moponsa ja suoriuduttava kotiin muijan ripitettäväksi. Ei mikään houkuttelava päivä monellekaan mopomiehelle, mutta hyvä vaatii tasapainokseen aina jotain vähemmän hyvää. Mutta toisaalta, onhan mopoviikonloppu aina yhden saarnan arvoinen. Eikä kaikki emännät saarnaa, ainakaan kovin pahasti, luulisin. Mopot ja kamat kyytiin, jäähyväiset ja kotia kohti. Karu arki se koitti taas tämänkin jälkeen, mutta pärjäillään. 

Tallissa aamutuimaan.

Pojat, tuohon suuntaan!

Taukoa pukkaa, jotta jaksaa taas ajaa.

Torilla tavataan, ennen Kaunialaan lähtöä.

Mestarilla suu messingillä.

Jaffamiehen keltainen unelma.

Onkohan tässä jo liikaa pinkkiä?

Poliisia ajaa sinisellä au...eikä vaan skootterilla.

Mopedistien kevätvaellus huipussaan.

Poliisia väliin, jotta järjestys säilyy.

Rakennelma ála Ruutuoksa.

NAM!!!

Lottia.

Lady ja Uunot.

Aurauskulmat säätöä vailla.

Ja terassilla tavataan.

TUNARIT halii.

Aikuinen ja Herra Iso Herra.

Aamulla ajoon valmistaudu.

Tämä ei nyt kyllä taida mennä katsastuksesta läpi.

Säädetäänpäs peili.

HALAVATUN Duo

Millepä muullekaan?

Junioreille sopiva malli.

Isänmaallisille.

Kuin myös.

Mopot vuosikymmenittäin.

Miehet ei.

Zetor.

Kulkuri.

Kaksi pientä traktoria.

Yksi reipas posetiivari.

Iloinen Isäntä.

Vakava Emäntä.

Hilpeä hanuristi.

Totinen janoinen.

Orkesteri lavalla.

Valaistumisen hetkiä.

HALAVATUN PAPAT.

Yössä kohtaa kaikenlaista viheltäjää.

Mitä ihmettä toi selittää..?

Jos mä hymyilen niin kukaan ei tajuu, et mä en tajuu...

Sunnuntain väsy.

Mopot kyydissä, siispä nokka kohti kotia.