13. - 15.08. 2010 Riksula, Riihimäki

Kyseistä viikonloppua oli odotettu kuin kuuta nousevaa ja nyt se oli, vihdoinkin! Mc TUNARIT osallistuivat kuuden hengen joukkueella tähän viikonloppumaratoniin. Koko viikonloppu teollisuusalueella, Riksulassa, metalliverkolla aidatulla, ei niin suurella alueella Hiton Jannujen ja pappamopojen kanssa. Vaatii kovaa janoa ja huumoria, mutta onneksi TUNAREILTA löytyy molempia. Riksula, Hiton Jannujen naisvapaa - alue, jonne oli julistettu poikkeustila viikonlopuksi ja näin ollen naaraspuolisetkin ihmiset olivat tervetulleita poikkeusluvalla tänä aikana. Mutta korostettakoon, että tämä oli VAIN tämä yksi viikonloppu. Seuraava poikkeustila ehkä jo kymmenen vuoden päästä, jos hyvin käy ja kotona menee vielä paremmin.

Herra Iso Herra karautti perjantaiaamuna jo ennen ylösnousua jostain kaukaa  TUNAREIDEN pääkallopaikalle Nurmijärvelle Maskotin ja matkanvarrelta poimitun Masan kanssa. Mopoja ja makuupusseja kyytiin ja matka jatkui ltapäivällä Riihimäelle Riksulaan. Täällä Mc TUNARIT mattamusta paku ja mattamusta asuntovaunu saivat kuin saivatkin sen toisen kalliin lammenrantatontin viikonloppuvuokraan. Vääntöähän siitä käytiin, mutta paikka tuli TUNAREILLE. Lammessa tosin oli vettä vähänlaisesti, niin vähän, että mahapohjaa uidessakin oli hukkumisvaara, hiekkaan. Elämää lammessa toki oli tai siis oli ollut, näkyi linnunraato ja kuoleman väsynyt ahven kyljellään. ( Oli kuulemma siirtynyt sintti pilkkirepusta aurinkoon. )

Muut osallistuvat TUNARIT, Aikuinen ja Teknikko saapuivat paikan päälle omia aikojaan ja Hitsuuttajahan siellä jo olikin, sattui norkoilemaan siellä päin. Aloituspäivän ja illan ohjelma oli hyvin vapaa, leppoisaa oleilua, olutta, lihapiirakoita ja karaokea, jonka ohessa rohkeimmat tanssivat. Laulu ei nyt ehkä ihan mennyt nuotilleen, eikä tanssikaan tanssikoulun oppien mukaan, mutta eihän nämä mitkään tangomarkkinat olleetkaan. Ja koska oli kyseessä synttärit, Jannuja lahjottiin ja heille laulettiin, heitä kehuttiin ja heitä halattiin.

Lauantaiaamu valkeni harmaana, mutta onneksi oli runsas aamupala velleineen ja lihapiirakoineen. Pala oli ohjelman mukaan kello seitsemän, mutta ei siellä silloin vielä tainnut olla kukaan, niin paitsi ehkä ne jotka eivät vielä olleet ehtineet nukkumaan. Se oli vähän sellaista epämääräistä pyörimistä aamupalan ympärillä, kunnes oli ajon aika kello 11. Se oli Raimon tähtihetki, yksi niistä monista. Raimo nimittäin toimi matkanjohtajana 30 kilometrin ajoreitillä, suhteellisen vaikeassa ja haasteellisessa maastossa. Ukkonen sateineen toi vielä lisähaastetta reittiin, mutta Raimo hoiti tämänkin homman kuin mies, kuinkas muuten. Raimo on monen tilanteen mies ja julkkis.

TUNAREISTA mukana ajamassa sinisessä sadeasussa oli Aikuinen. Maskottikin haaveili koko aamun ajamaan lähtemisestä, mutta kurakeli piti neidon ja mopon tiukasti sisätiloissa ja Jannujen tallissa. Ajamisen jälkeen oli tarjolla ruokaa Riksulan läheisyydessä toimivassa ruokalassa. Maittavaa pöperöä isoina annoksina. Ja sitten, niin sitten, takaisin Riksulaan ja itse asian pariin, eli juhlimaan kymmenenvuotiasta Jannua. Vähän häiritsi, ettei päivänsankari missään vaiheessa esittäytynyt, vaikka moiset pirskeet oli hänelle järjestetty, mutta ehkä päivänsankarin paikallaolon oli katsottu olevan sivuseikka. No, blondi ei ihan aina, eikä ihan kaikkea ymmärrä ja tänään se oli tämä.

Illan viihteellisestä puolesta vastasi Riihimäen omat pojat, Riksulan omat pojat. Siis,  jokunen Hiton Jannu kampesi itsensä esiintymislavalle ja rellesti aikansa soittimien parissa ja aukoi kitaansa, esitellen hyvin kehittyneitä kitarisojaan. Hyvin pojat vetivät settinsä ja tekivät kunniaa, yllätys yllätys, Raimolle! Raimo olet kohtalon lapsi. Vähän rankempaakin kamaa musiikin saralta oli tarjolla. Valitettavasti kokoonpanon nimi ei jäänyt muistiin, mutta kiinnostuneet saavat sen varmasti selville ottamalla yhteyttä Hiton Jannuihin ja tiedustelemalla asiaa heiltä.

Illan aikana oli muutakin ohjelmaa. Viime vuonna Hillittömissä Kurveissa Syväkurkku kiertopalkinnon saanut TUNAREIDEN Herra Iso Herra luovutti palkinnon eteenpäin. Pienen puheen ja perustelujen jälkeen kävi ilmi, että palkinto lähtee häneltä Hiton Jannujen Raimolle. Tälle, vuoden osallistujalle ja heittäytyjälle, tammikuussa Hamarissa,  jäällä, mopolle ja mopoilulle kaikkensa antaneelle. ONNEA RAIMOND! Raimon illan viimeiset sanat oli ne Raimot eli " Kiitos ja anteeksi. " Kun tästä oli selvitty, oli selvittävä herrojen märkäteepaita-kisasta. Vain pojat saivat osallistua, epätasa-arvo jyrää. Suomalaista miesvartaloa oli tarjolla, märkänä ja kiiltävänä. Kuusi rohkeaa miestä uskaltautui estradille. Tai rohkeaa ja rohkeaa, hehän eivät tienneet mihin joutuivat, valkoiset arpalipukkeet nyt vaan olivat osuneet onnettaren ( missin ) suosiosta heille.

TUNAREISTA juttuun mukaan pääsi kaksi, Kemppa ja Masa. Ja niinhän siinä sitten kävi, että Herra Iso H voitti, kaiken vilauttelun jälkeen, koko kisan, vaikka osallistuikin märässä kauluspaidassa. Tosin hän joutui käyttämään salaisen aseensa saavuttakseen voiton, mutta mitäpä ei mies voittonsa eteen tekisi. No, ehkä se sitten oli sen arvoista. Ja olihan se, koska tuli ykköspalkinto ja vieläpä palkinto josta ei tarvitse ikinä luopua, oma vessapytyn rengas kaulaan.

Illan alkaessa hämärtää siirryttiin tallin puolelle, sisätiloihin jatkamaan ilonpitoa. Tarjolla oli lihapiirakoita ja ämpärikaupalla höyryävää noidan taikajuomaa. Näytti vaaralliselta, mutta samalla jollain satumaisella tavalla hyvinkin kiehtovalta ja kiinnostavalta. Valkoisen savuverhon alla vaaleanpunaista juomaa. Hui kuinka ihanaa! Illan viimeisen musiikkisetin veti Veljekset Goodman, roisiin ja rohkeaan tyyliinsä. Ja iltahan jatkui aamuun ja päivään ja iltaan ja aamuun ja päivään ja iltaan ja aamuun ja ... ties kuinka kauan. TUNARIT kuitenkin häipyivät verkkohäkistä, kallilta lammenrantatontilta sunnuntai-iltapäivästä. Kaikki TUNARIT lähti, Riksulaan ei jäänyt kukaan.

Loppuyhteenveto:

Viikonlopun eväs: Lihapiirakka

Viikonlopun juotava: Savuava vaalenpunainen natsabooli

Viikonlopun eläin: Lammas

Viikonlopun hyönteinen: Ampiainen

Viikonlopun kukka: Auringonkukka

Viikonlopun jalkine: Reino - kotikenkä

Viikonlopun vaatetus: Märkä teepaita ja lyhyet kalsarit

Viikonlopun urheilulaji: Nosta musta kuula maasta ja heitä niin pitkälle kun jaksat

Viikonlopun kulkuneuvo: Mopo

Viikonlopun ihmetys: Kuka on päivänsankari?

Viikonlopun arvoitus: Miksi jättiläisen nimi on Kuutti?

Viikonlopun voittaja: Mies Wc-pytyn rengas kaulassa

Viikonlopun julkkis: Raimo

Ja jotta tälläkin tarinalla olisi opetus, Riksulaista elämänviisautta missin suulla:" Millä sinäkin elät, kun olet aina syömässä? "